Lehdistötiedote 2006

Nova 2006 voitto Mari Saariolle

Valtakunnallisen Nova 2006 -novellikilpailun tulokset julkistettiin Finncon 2006 - tapahtumassa Helsingissä Paasitarnissa sunnuntaina 20.8. Kilpailun voittajaksi selvisi piikkiöläinen Mari Saario novellillaan Keveät. Toiseksi tuli helsinkiläinen Timo Saarto novellillaan Ruusumiehen aika ja kolmanneksi sipoolainen Tiina Raevaara novellillaan Perintö. Sekä voittaja että kolmanneksi tullut sijoittuivat myös toisella novellilla kymmenen kärkeen.

Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 120 kirjoittajaa yhteensä 170 novellilla. Mukana oli sekä aloittelevia että kokeneempia kirjoittajia eri puolilta Suomea.

Esiraati, johon kuuluivat Tytti Korhonen, Anne Leinonen ja Leila Paananen, arvosteli kaikki novellit ja valitsi niistä finaaliin 25 parasta, joista tuomaristo valitsi kymmenen kärjen. Tuomareina toimivat Pasi Karppanen, Jenny Kangasvuo, Petri Laine, Anne Leinonen ja Natalia Laurila.

Kisan kärki oli tänä vuonna kapea ja selkeästi erottuva. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että kahdenkymmenenviiden finalistin joukossa oli useita novelleja, joiden kohdalla tuomaristo suosittelee vähintään tiivistämistä tai jopa uudelleenkirjoittamista.. Kymmenen kärkeen valikoituneissa novelleissa korostuivat arkitodellisuuteen ujuttautuva kauhu ja fantasiaelementit, perinteistä science fictionia edusti vain yksi novelli. Tämän vuoden kisan merkittäväksi teemaksi kohosi ”toisen minän” käsittely. Erilaiset mielen jakaantumiset, toisen persoonat ja kaksoisolennot olivat teksteissä vahvasti esillä.

Nova on palautteellinen science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu, ja sen tarkoituksena on sekä kannustaa kirjoittamaan että kouluttaa kirjoittajia. Kaikki osallistujat saavat yleispalautteen ja 25:n kärki henkilökohtaisen palautteen. Kilpailun järjestivät Suomen Tieteiskirjoittajat ry ja Turun Science Fiction Seura ry, ja se on saanut rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä sekä Varsinais-Suomen taidetoimikunnalta.

Tulokset

  1. Mari Saario: Keveät (500 €)
  2. Timo Saarto: Ruusumiehen aika (300 €)
  3. Tiina Raevaara: Perintö (200 €)
  4. Tuomas Saloranta: Peniskuiskaajat (150 €)
  5. Sampo Issakainen: Äidin luona (150 €)
  6. Heikki Nevala: Kauhun kaksi huonetta (150 €)
  7. Juhani Havukainen: Yksi säde aurinkoa (150 €)
  8. Aleksi Kuutio: Herra Baiermannin ongelma (150 €)
  9. Tiina Raevaara: Anobium pertinax (150 €)
  10. Mari Saario: Diogeneen lyhty (150 €)

Loppukilpailussa olivat lisäksi mukana seuraavat kirjoittajat: Hannele Hakala, Saara Henriksson, Jani Jokimies, Tuomas Kauppinen, Tero Laaksonen, Hanne Martelius, Aino Martiskainen (kolmella novellilla), Liina Pylvänäinen, Marika Riikonen, Suvi Rimpiläinen, Elisa Salo, Tarja Sipiläinen, Anna Vasala

Lisätietoja: Anne Leinonen, GSM 040 7430679 / annemleinonen(ättä)dnainternet(piste)net

Voittajien luonnehdinnat

1. Keveät

Lagermasin sukuun naitettu Milja on aina kokenut olevansa hylätty, mutta kun ne tulevat, hän kokee kepeyttä, jota ei uskonut voivansa kokea. Tarkkoja yksityiskohtia hyödyntävä fantasianovelli, joka sijoittuu esikristilliseen suomalaiseen maisemaan. Fantastinen lumo on saatu säilytettyä taustalla kantavana voimana. Aistivoimainen kokonaisuus.

2. Ruusumiehen aika

Nuoren naisen eroottinen kehityskertomus toisen maailmansodan kynnyksellä. Kummitustarina, joka ei alleviivaa tai selittele. Tarkka ajankuva viehättää ja tempaa mukaansa.

3. Perintö

Kaunis, pakottomasti tehty tarina perintönä saadusta tuolista, joka tuntuu kantavan sisällään koko suvun virheiden painilastia. Tuoli on tuhottava, jotta kertoja saa rauhan.

4. Peniskuiskaajat

Feministisen tai post-feministisen scifin kaavaa noudattava parodinen tarina, jossa sukupuoliroolit ovat kääntyneet ylösalaisin ja maailma patriarkaalisen sijasta matriarkaalinen. Nautittava, humoristinen kokonaisuus, joka on toteutettu tyylilleen uskollisena loppuun saakka.

5. Äidin luona

Satiirinen novelli, jossa kritisoidaan nykypäivän vanhustenhuoltoa spekulatiivisten elementtien avulla.

6. Kauhun kaksi huonetta

Hyytävä ja tehokas arjen kauhutarina valinnoista, elämänkohtaloista ja huoneesta todellisuuksien välillä. Kaksi scifille ominaista ideaa on yhdistetty luovalla tavalla ja tulokseksi saatu uutta novellistiikkaa.

7. Yksi säde aurinkoa

Kaupunkiin saapuu mies, joka tuo mukanaan onnen – vai tuoko sittenkään? Sujuvasti kirjoitettu spekulatiivinen tarina hyödyntää asoita, joita ei sanota ääneen.

8. Herra Baiermannin ongelma

Kauhuelementtejä hyödyntävä tarina miehestä, joka on pelannut varjonsa, ja tarvitsee nyt tilalle uuden. Uskottavaa henkilö- ja miljöökuvausta.

9. Anobium pertinax

Kaksi äiditöntä lasta herää aamulla huomaamaan, että isäkin on kadonnut. Tunnelma käy tunti tunnilta uhkaavammaksi ja sen tiivistämisessä on taitavasti käytetty hyväksi äänimaailmaa ja moitteetonta lapsikuvausta.

10. Diogeneen lyhty

Science fiction–novelli, jossa vanha ja kokenut lingvisti saa ensimmäisen kontaktin täysin tuntemattomaan elämänmuotoon.

NOVA 2006 -kirjoituskilpailun yleispalaute

Kilpailun yleinen kuvaus

Sekä esiraati että tuomaristo koki tämän vuoden sadon aikaisempia vuosia heikkotasoisemmaksi. Mukana oli 172 novellia, ei aivan ennätysmäärä, mutta kisa oli siitä huolimatta yksi vilkkaimmista Novan historiassa. Runsas osallistujamäärä lienee aiheuttanut sen, että mukana oli aikaisempia vuosia enemmän tekstejä, joiden idea oli kulunut tai jäi epäselväksi, rakenne oli pahasti pielessä, kaunokirjallisesta kerronnastavasta ei ollut tietoakaan tai kielellinen ulosanti oli kankeaa tai pahasti virheellistä. Mitään erityisen mieleenpainuvia tyylillisiä kokeiluja tai erikoisia ideoita ei vastaan juuri tullut. Jatkoon menevien novellien valinta sujui nopeasti.

Finalistien osaltakin erottui kahtiajako: terävin kärki erottui selkeästi, eikä voittajien nimeäminen ollut vaikeaa. Tuomaristo antoi "puhtaat paperit" vain muutamalle novellille, ja monen finalistilistalla olleen muun novellin kohdalla tuomaristo suosittelee vähintään tiivistämistä tai jopa uudelleenkirjoittamista.

Yhtenä merkittävänä teemana nousi tänä vuonna esille "toinen minä". Erilaiset mielen jakaantumiset, toisen persoonat ja kaksoisolennot olivat vahvasti esillä kokonaissadossa ja finalistinovelleissa. Väistämättä näitä novelleja vertaa toisiinsa, ja parhaiten toteutettu hyvä idea menestyy muiden kustannuksella. Eläintarinat olivat myös suosiossa: sudet ja ihmissudet ovat usein tarinoissa kestosuosikkeja, samoin satujen uudelleentulkinnat. Ajankohtaisiksi aiheiksi voi laskea lintuinfluenssa- tai pandemiatarinat sekä erilaiset vankilakuvaukset, joissa yksilö on täysin vangitsijoidensa armoilla. Vaihtoehtoisia luomiskertomuksia, maailmanloppuja ja dystopioita oli myös runsaasti mukana. Monta kertaa kalutuissa aihepiireissä on se huono puoli, että oman toteutuksen ja näkökulman täytyy olla todella uniikki, jotta kierrätysidea tekisi vaikutuksen.

Avaruuteen tai toiseen maailmaan sijoittuvaa science fictionia oli joukossa todella vähän, samoin omaan todellisuuteen sijoittuvien fantasiatarinoidenkin määrä oli laskussa. Sen sijaan realistisesta todellisuudesta kumpuavat tarinat kiinnostivat kirjoittajia.

Novellien yleisenä rasitteena tuntui olevan viimeistelemättömyys. Moni teksti olisi tarvinnut vähintään yhden tai jopa useamman, perusteellisen kirjoituskerran, jossa turhat rönsyt ja kirjoitusvirheet olisi karsittu pois. Kisan maksimisivumäärä 20 liuskaa ei tarkoita sitä, että novellista on väkisin tehtävä niin pitkä. Jos tarina/idea ei kanna kuin viiteen liuskaan, on turha venyttää kokonaisuutta.

Ohjeita jatkoa varten

Novellin nimeäminen

Useita tämän vuoden Nova-novellia vaivasi nimi, joka ei oikeastaan liittynyt novelliin tai joka oli alun perin epäkiinnostava. Moni suosi yksittäistä sanaa novellin nimenä ja tämän seurauksena kisassa oli mukana peräti kolme paria samannimisiä novelleja (Tyyliin kaksi novellia, joiden nimi on Metsä, kaksi novellia, joiden nimi on Totuus ja kaksi, joiden nimi on Keinu). Liian simppeli nimi tai ohiampuva, mahtipontinen nimi antavat novellista väärän ennakkokäsityksen, joka latistaa lukukokemusta. Nimi ei saa toisaalta paljastaa koko novellin juonta.

Spekulatiivisen elementin käyttö

Mieti, mikä on tarinasi spekulatiivinen elementti ja miten sitä on aiemmin käytetty kaunokirjallisuudessa. Pyri rakentamaan omaperäinen, uniikki ratkaisu. Vampyyreistä, ihmissusista, kansansaduista, kaksoisolennoista ja maailmanlopusta on kirjoitettu aiemmin paljon, joten perehdy perinteeseen, ennen kuin alat luoda omaa kokonaisuutta. Kokeile yhdistää eriä lajityyppejä ja ideoita toisiinsa. Novellin voi rakentaa yhden idean ympärille, mutta kannattaa kokeilla, millainen kokonaisuus tulisi yhdistämällä esimerkiksi kolme ideaa samaan tarinaan.

Kaunokirjallinen kieli

Yksi oman äänen ja tyylin rakennuspalikoista on kaunis, tekstiin sopiva kieli. Ainekirjoitustyyli ei sovi kaunokirjallisuuteen. Muista mm. kuvallisuus eli asioiden kertominen aistihavaintojen, tunteiden ja yksityiskohtien kautta. Lukijaa kiinnostavat tarkat yksityiskohdat ja havainnot. Muista kuitenkin pitäytyä kokonaisuuden kannalta oleellisissa asioissa. Panosta oikeinkirjoitukseen ja oikolukuun! Monissa kisanovelleissa oli havaittavissa turha kiirehtiminen: yhdellä oikolukukierroksella olisi kokonaisuudesta saatu paljon siivompi! Huonosti oikoluettu teksti antaa kokonaisuudesta ikävän vaikutelman, ja voi laskea loppumetreillä tekstin sijoitusta.

Painottaminen

Nyrkkisääntönä voi pitää tätä: mitä enemmän annat palstatilaa jollekin asialle, sitä tärkeämpi se on. Älä siis kuvaa viittä vuotta aiemmin tapahtuneita asioita, vaan keskity siihen, mikä on novellissa oleellista. Yleensä paras aloituspaikka on se, jossa tarinan/päähenkilön kannalta alkaa tapahtua merkittäviä asioita. Joskus auttaa, kun tekstistä deletoi esimerkiksi kaksi ensimmäistä liuskaa pois. Novelli ei ole romaanin kaltainen laaja kokonaisuus, vaan se keskittyy muutamaan, oleelliseen asiaan. Novelli on usein tiiviydestään huolimatta monitasoinen kokonaisuus, joka tarjoaa lukijalleen tulkinnan varaa. Se ei selitä vaan jättää rivien väliin löydettävää.

Tiivistäminen

Vaikka kisan enimmäispituus on 20 liuskaa, ei novellia ole pakko kirjoittaa sen pituiseksi. Älä venytä tarinaa suotta. Mieti ovatko kaikki kohtaukset tarpeellisia. Muista, että tekstissä voi olla aukkoja: ajan, paikan tai näkökulman siirtymiä, joita ei selitetä. Lukijan voi heittää suoraan tapahtumien keskelle ja tapahtumia edeltävät asiat voi jättää selittämättä. Loppuratkaisua ei tarvitse vesittää pitkällä, elokuvamaisella jäähdyttelyllä.

Mielenkiintoiset päähenkilöt

Panosta uskottaviin, eläviin ja mielenkiintoisiin päähenkilöihin. Mieti, millaisia taustoja ihmisillä on ja miten se näkyy heidän käytöksessään. Kuvaa ihmisiä heidän tekojensa ja tunteidensa kautta. Itse keksityt olennot ovat aina parempia, kuin Tolkienin maailmasta napatut lajit. Vältä stereotypiota. Jos on pakko luoda kaikkitietäviä teidemiehiä tai pitkäpartaisia velhovanhuksia, yritä rikkoa stereotypiaa jollakin omalla näkemyksellä tai käänteellä. Aina parempi, jos päähenkilösi tai hänen tilanteensa on uusi.

Maailman loogisuus

Rakennetun maailman on oltava yhdenmukainen ja omien sääntöjensä mukaisesti looginen. Yksityskohtien on oltava linjassa muun kokonaisuuden kanssa. Tulevaisuuden maailmassa on kyettävä perustelemaan, miksi kehitys on mennyt tarinan osoittamaan suuntaan. Fantasiamaailmassa on taikuudella oltava sääntönsä, ja erilaisilla olennoilla rajoitteensa. Lukijalle ei tarvitse kaikkea selittää, mutta kirjoittajan on tunnettava maalmansa ja sen lainalaisuudet.

Mikä tekee luomastasi maailmasta uniikin, juuri sinun näköisesi, uskomattoman kokonaisuuden? Ovatko keksimäsi hienot termit ja nimet jo loppuunkaluttuja, aiemmin kirjoitetusta tuttuja. Vai voisitko keksiä ihan omia tapoja, kulttuureja, sivilisaatioita?

Juonen uskottavuus

Mieti tarkasti, miksi tapahtumat kulkevat niin kuin kulkevat. Juonenkäänteiden kuuluisi kuljettaa päähenkilöä konfliktista toiseen, kunnes lopulta tulee loppuratkaisu. Kaiken on oltava perustelua tarinan näkökulmasta, ei vain siksi, että kirjoittaja on ihastunut johonkin asiaan ja on vain päättänyt runnoa tarinan haluamaansa muottiin, uskottavuuden kustannuksella. Miksi juuri tälle henkilölle tapahtuu näin? Tapahtumia ei ole hyvä ratkaista hihasta repäistyllä loppuratkaisulla, vaan kaiken on oltava linjassa edellä kerrotun kanssa. On tarinan kannalta epäuskottavaa, jos ratsuväki saapuu kutsumatta paikalle ja pelastaa päähenkilön aivan sattumalta. Monet elävässä elämässä tapahtuvista asioista ovat liian uskomattomia toimiakseen proosassa.

Jännite

Hyvässä novellissa on jännite. Se voi syntyä juonenkulusta, konflikteista, henkilöiden erilaisuudesta tai ristiriidoista, joita maailmassa on. Jännitteet tekevät tekstin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevat lukemaan eteenpäin. Jännitteitä voi luoda myös konfliktien avulla. Konflikti voi olla sisäinen (päähenkilön itsensä henkinen ristiriita), henkilökohtainen (jokin taho vastustaa päähenkilöä tavalla tai toisella) tai ulkoinen (ympäristö tai yhteiskunta on esim. vihamielinen, mutta asia ei kohdistu suoraan päähenkilöön henkilökohtaisesti).

Älä sorru helppoihin ratkaisuihin

Mieti kirjoittaessasi erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Älä tyydy ensimmäiseen mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Suunnittele, mitä haluat tarinalla sanoa, ja rakenna novelli sen pohjalta. Eritoten loppuratkaisun kohdalla kannattaa olla tarkkana. Mieti, onko valitsemasi ratkaisu luonteva vai liian itsestäänselvä, looginen vai ennalta-arvattava, yllättävä vai liian uskomaton. Tekemäsi valinnat voi testauttaa esim. esilukijalla.

Sadosta poimittuja mielenkiintoisia ideoita