Lehdistötiedote 2004

Nova 2004 voitto Jenny Kangasvuolle

Nova 2004 novellikilpailun tulokset julkistettiin Turun Kirjakahvilassa lauantaina 11.9. Kilpailun voittajaksi selvisi oululainen Jenny Kangasvuo novellillaan Vaativat arvet; tai, Kertomus saumoistani. Jenny on aikaisemminkin sijoittunut Novassa, mutta tämänkertainen saavutus oli ensimmäinen ykkössija. Toiseksi tuli piikkiöläinen Mari Saario novellilla Karhunkaataja, kaskenpolttaja. Kolmas sija meni Helsinkiin Miina Supiselle novellilla Alkumereen. Kymmenen kärki nousi muiden novellien joukosta esille helposti; kyseiset novellit tarjoavat lukijoilleen taitavaa kieltä, omaperäisiä ideoita ja mielenkiintoisia maailmoja.

Tänä vuonna viidettä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 95 kirjoittajaa 139:llä novellilla. Neljän hengen esiraati arvosteli kaikki novellit ja valitsi niistä finaaliin 23 parasta, joista tuomaristo valitsi kymmenen kärjen. Tuomareina toimivat Leila Paananen, Markku Soikkeli, Sari Peltoniemi ja Tuukka Urpi.

Kilpailuun osallistuneiden novellien joukosta ei noussut tänä vuonna yksittäistä suosittua teemaa. Perinteiset aiheet tosin kiinnostavat kirjoittajia edelleen (esim. vampyyrit, ihmissudet, jumalat, androidit ja maahan saapuvat muukalaiset). Viime vuosina rajusti nouseen palautepyyntömäärän takia yksilöllisen palautteen saavat tänä vuonna vain kisassa menestyneet kolmiportaisen mallin mukaan. Yleispalaute lähetetään kaikille sitä pyytäneille viimeistään lokakuun alkuun mennessä.

Tulokset

  1. Jenny Kangasvuo: Vaativat arvet; tai, Kertomus saumoistani
  2. Mari Saario: Karhunkaataja, kaskenpolttaja
  3. Miina Supinen: Alkumereen
  4. Noora Huhtanen: Hermokytkös
  5. Sanja Malinen: Tarina yöstä, tarina yhdestä ainoasta päivästä
  6. Mari Saario: Mettä makeampaa
  7. J. K. Miettinen: Torni
  8. Hanne Martelius: Jäätynyt
  9. Katja Salminen: Huuru
  10. Petri Laine: Muuri

Lisäksi alkukilpailusta finaaliin pääsivät seuraavat 12 kirjoittajaa: Ben B. Bainton, Elisa Huovinen, Emma Mäkelä, Henna Suonpää, Jani Kujanen, Katri Salonen, Maiju Ihalainen, Pekka Halonen, Petri Laine (kahdella novellilla), Ristomatti Partanen, Saara Henriksson ja Urpu Leena Grönroos

Järjestävät seurat haluavat kiittää kaikkia osallistujia, esiraatilaisia sekä tuomaristoa. Ensi vuonna uudelleen!

Lisätietoja Novasta saa kilpailun sihteeriltä:
Kirsi Saaros, aryepalpatine(ättä)hotmail(piste)com

Yleispalaute 2004

Tänä vuonna tuli lukijoita vastaan monia oikein omaperäisiä ideoita ja maailmoja, kiitettävää mielikuvituksen lentoa ja paljon erilaisia aiheita - mitään yksittäistä teemaa ei noussut esiin. Jostain syystä tänä vuonna eivät ajankohtaiset aiheet (esim. terrorismi, Mars ja muut aurinkokunnan planeetat, geenimanipulaatio) olleet suosittuja, vaan suurin osa kirjoittajista käsitteli hyvin perinteisiä aiheita, kuten vampyyreja, ihmissusia, jumalia, Maahan saapuvia alieneita, androidien ja ihmisten välisiä suhteita yms. Joukosta kuitenkin onneksi puuttuivat roolipelimäiset novellit sekä pahimmat fantasiakliseet - kuten esimerkiksi ennustukset, matka, maagiset esineet, taistelu suurta pahaa vastaan - vaikkakin joistain novelleista näki selvästi että ne oli kirjoitettu Tolkienin hengessä.

Kielellisesti suurimmassa osassa novelleista ei ollut moittimista, myöskin kilpailun muotoseikkasääntöjä oli noudatettu hyvin - tosin jotkut kirjoittajat olivat unohtaneet merkitä nimimerkkinsä tai kokonaissivumäärän novelliliuskoihin. Turhia prologeja tai epilogeja eivät kirjoittajat myöskään viljelleet.

Kliseet

Se mikä ensimmäisenä tulee mieleen ideaa, juonta tai henkilöhahmoa miettiessä, on hyvin todennäköisesti kulunut klisee, joka on tullut jo monen kirjoittajan mieleen ennen sinua. Hahmoihin ja teemoihin pitäisi saada jotain uutta ja erikoista, jotta paljon scifiä lukenutkin tuntisi uutuudenviehätystä. Kliseisiä ovat esimerkiksi seuraavat ideat: robotit (tai tietokoneet tai hirviöt) jotka nousevat isäntiään vastaan, androidin ja ihmisen rakkaustarina, aikamatkaavat tai katuvaiset salamurhaajat, abduktiotarinat, vampyyrit, ihmissudet, muukalaiset maapalloa valtaamassa, maagisten esineiden etsintäretket jne.

Mistä sitten tunnistaa kliseen? Yksi apukeino on netistä löytyvä listaus scifi- ja fantasiakliseistä (löytyy nimellä The Grand List of Overused Science Fiction Clichés). Kyseinen lista on tosin turhankin perusteellinen ja keskittyy enimmäkseen audiovisuaaliseen scifiin, mutta sitä kannattaa kuitenkin vilkaista. Huom. tässä ei siis tarkoiteta sitä, etteikö yhtäkään sieltä löytyvää ideaa saa käyttää, vaan listaa voi hyvin pitää idealaarinakin - mikäli pitää siis tarkasti mielessä, että ne ovat jo moneen kertaan käytettyjä! Mieti mikä olisi kaikkein epätodennäköisin näkökulma tai miljöö käsitellä ideaa. Hyvä keino on myös yhdistellä kaksi aivan erilaista asiaa tai ideaa ja kokeilla syntyisikö niiden avulla uusi näkökulma vanhaan teemaan.

Puhkiselittäminen

Ero puhkiselitetyn ja käsittämättömän välillä on scifissä hiuksenhieno, ja keskitietä on vaikea kokeneenkin kirjoittajan saavuttaa. Mieti kuinka paljon lukija ylipäätään tarvitsee selittelyä! Luota hänen havaintokykyynsä ja vältä karkeita infodumppeja. Muista kuitenkin, että lukija tarvitsee edes hiukan tietoja siitä, missä mennään, hän vain ärsyyntyy jos ei ollenkaan tajua mistä on kyse. Usein käytetty tapa on ottaa mukaan jokin ulkopuolinen henkilöhahmo, joka tutustuessaan uuteen paikkaan johdattaa myös lukijan maailmaan sisälle. Yritä lukea tarinaasi kuin vierasta tekstiä. Luetuta tekstejäsi esilukijoilla ja pyydä kommentteja nimenomaan tältä kantilta.

Kieli- ja tyyliseikat

Älä vaihda näkökulmaa aivan kesken kaiken, vaikka mieli tekisi. Jos näkökulma poukkoilee jatkuvasti henkilöstä toiseen ja takaisin, lopputulos on hyvin sekava. Parasta olisi pitäytyä yhdessä tai korkeintaan parissa henkilössä, jonka näkökulmasta asioita tarkastellaan. Näkökulmanvaihdokset pitää myös sijoittaa oikein, ts. ei kesken kappaleen tai kohtauksen. Muista, että lukijan pitää pystyä helposti tajuamaan se, kenen tarinaa novellissa oikein seurataan!

Jos sijoitat novellisi myyttiseen menneisyyteen tai keskiaikaiseen maailmaan, ole varuillasi ettei tekstiin lipsahda nykyaikaisia termejä ja sanoja (esim. turisti, univormu jne.). Mieti myöskin sitä, millä tavalla henkilöt puhuvat kyseisessä maailmassa..

Aina voi leikkiä kielellä, mutta ei niin että ymmärrettävyys vaikeutuu. Kiinnitä huomiota myös oikeakielisyyteen; kielivirheet ärsyttävät lukijaa ja ohjaavat hänen huomionsa pois itse asiasta.

Henkilöt ja heidän nimensä

Novelli on sen verran suppea tarinamuoto, että henkilögalleria on syytä pitää mahdollisimman pienenä. Jokaisen hahmon pitäisi myös tuntua oikealta elävältä ihmiseltä eikä yksiulotteisilta pahvinukelta - kirjoittajan täytyy tietää henkilöidensä elämäkerta pääpiirteissään (vaikka sitä ei missään nimessä tarvitse selostaa kokonaan itse tekstissä). Mieti myös hahmojen motiivien uskottavuutta!

Vaikka tuntuisi helpolta lainata nimiä tv:n scifisarjoista tai hyllystä löytyvistä fantasiakirjoista, sitä ei voi missään nimessä suositella. Muista että kaikki muutkin ovat nähneet samat sarjat ja lukeneet samat kirjat! Koita sen sijaan käyttää omaa mielikuvitustasi. Myös netistä löytyy paljon apua nimien haussa, on olemassa lukuisia nimistösivuja (esim. babyzone.com tai www.behindthename.com) sekä jopa nimigeneraattoreita (esim. fantasianimigeneraattori rinkworks.com/namegen). Hakukoneella löytyy varmasti sopivia sivustoja lisää.

Juonenkuljetus

Mieti uskottavuutta ja loogisuutta; onko juonenkäänne uskottava lukijankin mielestä vai tapahtuuko se vain siksi että kirjoittaja saisi päähenkilöt oikeaan suuntaan kohti loppukliimaksia? Juonenkäänteiden pitäisi myöskin sopia loogisesti maailmaan, johon novelli sijoittuu.

Kuvittele juoni kaarena tai polkuna paikasta a paikkaan b. Sen pitää olla selkeä - novelliin ei oikein mahdu sivupolkuja. Jos kuitenkin kuljettaa kahta eri juonta samassa tarinassa, ne on tuotava yhteen lopussa, tai ainakin niiden välisen suhteen on selvittävä.

Aloitus

Novelli on sen verran lyhyt tarina, että se on aloitettava siitä mistä itse tapahtumatkin alkavat - se ei tarvitse mitään pohjustuksia, vaan asiaan on mentävä heti. Lyhyet takaumat ja muistelut tekstin keskellä ovat hyvä keino kertoa siitä mitä on tapahtunut aikaisemmin. Muista, että lukija on saatava kiinnostumaan novellista heti ensimmäisessä kappaleessa.

Ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan, sinun tulee olla suurinpiirtein selvillä siitä, miten tarina loppuu. Jos kirjoittajakaan ei oikein tiedä minne hänen tarinansa on menossa, lopputulos on sekava. Myöskin henkilöhahmojen ja maailman suunnittelu pitäisi hoitaa ennen kirjoittamiseen ryhtymistä.

Lopetus

Novelliin kuuluu jonkinlainen ristiriita ja käänne; jos mikään ei ole toisin kun tarina loppuu, teksti ei ole mikään novelli. Lopetus on vaikeaa ja monen kirjoittajan kompastuskivi, siihen pitäisi saada jonkinlainen kliimaksi tai ratkaisu ristiriitaan tms., eli sen on jollakin tavalla suljettava novellin tapahtumat. Lukija haluaa mielellään vastauksia tarinan herättämiin kysymyksiin! Kaikkea ei tietenkään tarvitse selitellä, mutta jonkinlainen sanotun tai merkityksen eheys novellista tulisi löytyä.

Viimeistely

Moni teksti tuntui keskeneräiseltä ja kiireesti kirjoitetulta. Älä kirjoita koko novellia parissa päivässä ennen deadlineä, se näkyy heti tarinan laadussa. Novelli pitäisi kirjoittaa ajoissa, mielellään kuukausi tai pari ennen viimeistä postittamispäivää, jotta sitä ehtii hioa ja lukea moneen kertaan eri kantilta. Muista myös kirjoitusvirheiden korjaus!

Viimeistely tarkoittaa novellien kohdalla usein sitä, että niitä pitäisi tiivistää. Varsinkin tarinoiden alkupuolella on usein tyhjäkäyntiä - joistakin novelleista olisi pitänyt poistaa ensimmäinen kolmannes kokonaan, jolloin ne olisivat toimineet paljon paremmin. Kun olet saanut novellin valmiiksi ja tiedät varmasti miten tarina loppuu, poista kaikki turhat tekstinpätkät, jotka eivät palvele tarinaa eivätkä vie sitä eteenpäin. Tiivistä myös dialogeja, jos ne tuntuvat sisältävän runsaasti jaarittelua.

Scifistisyys ja fantastisuus ja mitä se ei ole

Fantasia ja scifi eivät tarkoita sitä, että voi kirjoittaa täysin psykedeelistä ja surrealista tekstiä, jonka juonessa ei ole päätä eikä häntää. Lisäksi tänä vuonna kilpailuun tuli monta novellia, jotka voi tulkita pelkästään hulluudeksi. Tarinaa ei voi pitää scifinä eikä fantasiana, jos kaikki tapahtuu vain päähenkilön sekavassa mielessä! Mikäli tarinasi siis voi tapahtua oikeasti reaalimaailmassa, sen paikka ei ole Nova-kirjoituskilpailussa.

Lisäksi joidenkin novellien sf-sisältö oli kovin ohut ja päälleliimatun oloinen - tarinat olivat esimerkiksi realistista mainstreamia vihoviimeiseen kappaleeseen asti, johon oli sitten ujutettu jokin pieni sf-elementti, tai sitten tarinassa esiintyvää scifististä elementtiä ei käsitelty kunnolla vaan se ohitettiin hyvin pintapuolisesti ja itse tarina olisi ihan hyvin voinut tapahtua nykyajan Suomessa. Jos novellisi kaikki sf-elementit voi korvata realistisilla versioilla, ja lopputulos on silti ihan hyvä, jotain on vialla.